Hauenkalastus

Hauki on arvostettu saaliskala ja tarjoaa siiman päässä kunnon vastuksen. Luonnossa hauki voi elää 30-vuotiaaksi ja suurimmat naaraat ovat jopa 35 kiloisia. Hauki on kalastajien piirissä usein väärin ymmärretty laji. Sitä tulisi arvostaa myös pienkalakantojen väsymättömänä harventajana ja toivomme, että suuret yksilöt vapautettaisiin. 

Videolla Konneveden Siikakosken suvantoalueelta nostetaan kesällä 2017 yli 10 kiloinen hauki. Vavan varressa on viitasaarelainen eräopas Ville Varis. Pahoittelemme "reipasta" kielenkäyttöä ja edesvastuutonta seisoskelua veneessä ilman pelastusliivejä.

Haukikalaan Konnevedelle

Suurelle hauelle tarvitaan suuri haavi. Upota haavi veden alle riittävän syvälle, jotta kalastaja voi uittaa hauen haavin päälle.

Hauki on huikea saaliskala, joka kasvaa usein yli kymmenenkiloiseksi pedoksi ja tarjoaa vertaansa vailla olevan elämyksen. Meillä kalastuskohteiden valikoima on monipuolinen ja oppaamme osaa valita kohteen sen suotuisuuden mukaan. Kalastus tapahtuu veneestä tai lautalta eikä omia kalastusvarusteita tarvita. Pukeutua tietenkin kannattaa sään mukaan.

Oppaidemme kalusto on korkeatasoista ja suunniteltu paikallisiin olosuhteisiin, mutta omien varusteiden ottaminen mukaan ei ole kiellettyä. Ryhmäpakettiin kuuluu majoitus, ruokailut ja mahdollisuus saunoa savusaunassa. 

Hauen perhokalastus

Perholla hauen pyytäminen on taitolaji, joka kasvattaa suosiotaan perhokalastajien keskuudessa taimenen sesongin lyhyyden vuoksi ja toisaalta siksi, ettei Suomessa ole kovin paljon Konneveden veroisia taimenkohteita. Hauen perhokalastuksesta kannattaa keskustella aina oppaiden kanssa, koska alukseen voidaan ottaa vähemmän kalastajia kuin viehekalastuksessa. Laji edellyttää myös omia kalastusvälineitä.

Suomalaisessa mytologiassa hauen uskottiin pystyvän kulkemaan kuolleiden ja elävien maailman välillä, esimerkiksi uimalla järven pohjan kautta toiseen maailmaan. On myös taltioitu uskomuksia, joissa kuollut joutui poikkeuksellisesti ”hauen suoleen” eikä tavanmukaisesti Manan majoille. ”Hauen suoli” oli erityisen lopullinen kohtalo. Sinne joutunut vainaja ei ollut tavalliseen tapaan vainajana tavoitettavissa, eikä tietäjäkään saanut sieltä ketään nostettua, ei edes itseään jos sinne joutui. Hauelle annettiin joskus tehtäväksi viedä elävän ihmisen sielu tuonelaan, mistä uskottiin seuraavan vakavan sairastumisen.

Hauki viihtyy virran vierellä

Konnevedellä on erinomaiset olosuhteet hauenkalastukselle, koska hauki viihtyy koskien voimakasvirtaisilla ja hapekkailla suvantoalueilla, joissa vesi on tasalämpöistä. Hauki karttaa nopeita lämmönmuutoksia. Virtaamissa, joissa on eliölajeja ravintoketjun kaikilla portailla, hauki hakeutuu suojaan kuluttaakseen vähemmän energiaa. 

Lämmin vesi on varsinkin suurille hauille epämieluisaa. Koskien ympäristössä suvantoalueilla pinnan lämmin ja syvällä oleva kylmä vesi sekoittuvat, mikä pitää myös suuret yksilöt aktiivisina. Parhaimmillaan vesi on hauelle hieman 12 asteen alapuolella. Myös järvillä hyvä haukikeli tarkoittaa usein reipasta tuulta ja vesien sekoittumista.
      Jos vesi lämpenee lähelle 20 astetta, hauet hakeutuvat syvänteisiin. Silloinkin nälkäisiä ja aktiivisia yksilöitä löytyy virtapaikoista, mutta hapen määrän ollessa alhainen, ne syövät normaalia laiskemmin.
      Kun syksyllä veden lämpötila on noin viisi astetta, haukia löytyy virtapaikkojen liepeiltä, joissa happitasot ovat korkeita. Sen vuoksi kalastajan kannattaakin tutkia pohjan muotoja ja etsiä harjanteiden reunoja tai rantaan osuvaa tuulta, joissa on hauelle saaliskalaa läpi vuoden.

Tahmeat aineet

Sveitsiläisen lääkärin ja biologin Konrad von Gesnerin tietosanakirjatyyppistä eläimistä kertovaa teostaan Historia Animalium (1551-58) pidetään nykyaikaisen eläintieteen lähtökohtana. Hän kuvailee hauen lisääntymistä näin: "Hauet syntyvät osaksi suvullisesti ja osaksi muuten, erittäinkin haukiruoho-nimisestä kasvista. Tämä kasvi ja muut tahmeat aineet tiettyinä kuukausina ja eräissä siihen luonnostaan soveltuvissa lammikoissa muuttuvat auringon kuumuuden vaikutuksesta hauiksi."